Kuuloliitto ry, Finska Hörselförbundet rf

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta

Audionomien koulutustarpeet ja audionomi-nimikkeen laillistaminen.

Kuulovammaisten henkilöiden asema ja oikeuksien toteutuminen Suomessa. Kuulovammaiset henkilöt kokevat edelleen syrjintää ja esteitä yhteiskuntaan osallistumisessa, kuten opiskelemisessa, työnteossa ja -saannissa, tiedonsaannissa, asioinnissa sekä kulttuurista ja muusta vapaa-ajasta nauttimisessa. Kuulovammaisten henkilöiden näkökulmasta oleellista on huolehtia yhteiskunnan kuuloesteettömyydestä, riittävistä sote-palveluista ja apuvälineistä sekä heitä edustavien järjestöjen toimintaedellytyksistä.

Vammaisjärjestöjen toimintaedellytykset. Järjestöjen valtionavustuksiin suunnitellut leikkaukset vaikuttavat oleellisesti meidän järjestöjen kykyyn toteuttaa matalan kynnyksen palveluja ja toimintaa kohderyhmillemme, kuten edunvalvontaa, neuvontaa, vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa. Leikkaukset lisäävät sote-menoja ja heikentävät esimerkiksi vammaisten ihmisten asemaa Suomessa. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti ja valtionavustuskäytänteet uudistettava toimintaa paremmin tukeviksi.

RAI-arvioinnin käyttö vammaispalveluissa, RAI-arvioinnin ongelmat kuulovammaisten asiakkaiden näkökulmasta.

Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet, ohjausryhmä

Sisäministeriön asetukset paloturvallisuuslaitteista

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistus

Kuulovammaisten henkilöiden asema ja oikeuksien toteutuminen Suomessa. Kuulovammaiset henkilöt kokevat edelleen syrjintää ja esteitä yhteiskuntaan osallistumisessa, kuten opiskelemisessa, työnteossa ja -saannissa, tiedonsaannissa, asioinnissa sekä kulttuurista ja muusta vapaa-ajasta nauttimisessa. Kuulovammaisten henkilöiden näkökulmasta oleellista on huolehtia yhteiskunnan kuuloesteettömyydestä, riittävistä sote-palveluista ja apuvälineistä sekä heitä edustavien järjestöjen toimintaedellytyksistä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset. Järjestöjen valtionavustuksiin suunnitellut leikkaukset vaikuttavat oleellisesti meidän järjestöjen kykyyn toteuttaa matalan kynnyksen palveluja ja toimintaa kohderyhmillemme, kuten edunvalvontaa, neuvontaa, vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa. Leikkaukset lisäävät sote-menoja ja heikentävät esimerkiksi vammaisten ihmisten asemaa Suomessa. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti ja valtionavustuskäytänteet uudistettava toimintaa paremmin tukeviksi.

Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulain 2 §:n muuttamiseksi

Vaikuttavien palvelujen ja menetelmien kansallisen valinnan periaatteista säätäminen

Kuulovammaisten tulkkauspalvelut. Kuulovammaisten tulkkauspalveluiden toteutumisessa on jatkuvia haasteita. Tulkkauspalvelun järjestäminen on tällä hetkellä monimutkainen ja monessa laissa oleva kokonaisuus. Tulkkauspalveluiden tilanteen selkiyttämiseksi ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi Suomessa tulee toteuttaa tulkkauspalveluiden kokonaisarviointi.

Valmiuslain kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset. Järjestöjen valtionavustuksiin suunnitellut leikkaukset vaikuttavat oleellisesti meidän järjestöjen kykyyn toteuttaa matalan kynnyksen palveluja ja toimintaa kohderyhmillemme, kuten edunvalvontaa, neuvontaa, vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa. Leikkaukset lisäävät sote-menoja ja heikentävät esimerkiksi vammaisten ihmisten asemaa Suomessa. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti ja valtionavustuskäytänteet uudistettava toimintaa paremmin tukeviksi.

Hallituksen esitys vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamista koskevaksi laiksi

Kuulovammaisten tulkkauspalvelut. Kuulovammaisten tulkkauspalveluiden toteutumisessa on jatkuvia haasteita. Tulkkauspalvelun järjestäminen on tällä hetkellä monimutkainen ja monessa laissa oleva kokonaisuus. Tulkkauspalveluiden tilanteen selkiyttämiseksi ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi Suomessa tulee toteuttaa tulkkauspalveluiden kokonaisarviointi.

Kelan linjaus ääni- ja kuvatallenteiden tulkkauskiellosta. Kelan linjaukselle rajata tulkkauspalvelun ulkopuolelle kaikki ääni- ja kuvatallenteiden tulkkaus ei löydy perustetta tulkkauspalvelulaista eikä sitä koskevasta oikeuskäytännöstä tai valvontaviranomaisten ratkaisukäytännöstä. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain (133/2010) tarkoitus on 1 §:n mukaisesti edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tähän osallisuuteen sisältyvät myös esimerkiksi erilaiset tallenteet, tv- ja radio-ohjelmat sekä webinaarit.

Hallituksen esitys laeiksi kansaneläkelain ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistus

Esteettömyysdirektiivin kansallisen toimeenpanon seurantaryhmä

Pelastuslain toisen vaiheen uudistamishanke

Vaaratiedotejärjestelmän uudistaminen. Vaaratiedotejärjestelmän uudistamisessa on huomioitava järjestelmän saavutettavuus sekä viittomakielisille, että puhuttua kieltä käyttäville kuulovammaisille henkilöille.

Vaikuttavien palvelujen ja menetelmien kansallisen valinnan periaatteista säätäminen

Kuulovammaisten tulkkauspalvelut. Kuulovammaisten tulkkauspalveluiden toteutumisessa on jatkuvia haasteita. Tulkkauspalvelun järjestäminen on tällä hetkellä monimutkainen ja monessa laissa oleva kokonaisuus. Tulkkauspalveluiden tilanteen selkiyttämiseksi ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi Suomessa tulee toteuttaa tulkkauspalveluiden kokonaisarviointi.

Kelan linjaus ääni- ja kuvatallenteiden tulkkauskiellosta. Kelan linjaukselle rajata tulkkauspalvelun ulkopuolelle kaikki ääni- ja kuvatallenteiden tulkkaus ei löydy perustetta tulkkauspalvelulaista eikä sitä koskevasta oikeuskäytännöstä tai valvontaviranomaisten ratkaisukäytännöstä. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain (133/2010) tarkoitus on 1 §:n mukaisesti edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tähän osallisuuteen sisältyvät myös esimerkiksi erilaiset tallenteet, tv- ja radio-ohjelmat sekä webinaarit.

Oppilaitoksissa esiintyvä melu. Oppilaitoksissa esiintyy runsaasti oppilaiden ja opettajien kuulolle ja hyvinvoinnille haitallista melua. Työsuojelulainsäädännössä tulee tunnistaa paremmin erilaiset kuulolle ja hyvinvoinnille vaaralliset melutyöt, kuten opetus- ja kasvatusala. Melualtistuksen raja-arvoja tulee arvioida uudelleen uusimman tutkimustiedon valossa: ihmisten välillä on geneettisiä eroja siinä, että kuinka herkästi ja millaisilla desibelitasoilla kuulo vaurioituu melun takia. Yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi tulee ottaa ”Nolla työstä johtuvaa meluvammaa”.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset. Järjestöjen valtionavustuksiin suunnitellut leikkaukset vaikuttaisivat oleellisesti meidän järjestöjen kykyyn toteuttaa matalan kynnyksen palveluja ja toimintaa kohderyhmillemme, kuten edunvalvontaa, neuvontaa, vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa lisäten näin sote-menoja ja heikentäen esimerkiksi vammaisten ihmisten asemaa Suomessa. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti ja uudistettava valtionavustuskäytänteitä ja -kriteereitä.

Hallituksen esitys vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamista koskevaksi laiksi

Hallituksen esitys kansaneläkelain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä eräiden muiden etuuslakien muuttamisesta