Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry, Barnskyddsorganisationer i Egentliga Finland rf

Lisäleikkaus sote-järjestöjen rahoitukseen ajaisi alas lasten, nuorten ja perheiden tuen Varsinais-Suomessa.

Tarvitaan yhteisvaikutusten arviointia samanaikaisista leikkauksista järjestökenttään. Tällä hetkellä järjestöissä tehdään pienenevillä resursseilla töitä yhä huonommin voivan ja kasvavan ihmisryhmän auttamiseksi. Yhtälö on kestämätön. Ilman kansallisjärjestöjä Suomi ei pärjää.

Hyvinvointialueen avustuksia ei tule siirtää STEA:n alle. Paikallisuus ja alueellisuus on etu. Lastensuojelujärjestöt tuovat alueelle resursseja.

Sosiaalipalvelujen kehittäminen on nostettava strategisesti samalle tasolle terveyspalveluiden kanssa. Päätöksenteossa tulee varmistaa sosiaalipalvelujen riittävä resursointi ja kehittäminen. Lapsi- ja perhepalveluihin tarvitaan malli tiedolla johtamiseen, missä asiakasarvoa mitataan ja kokemustietoa hyödynnetään systemaattisesti.

Ei leikata lapsilta ja nuorilta. Apua on saatava. Julkista keskustelua hyvinvointialueista ovat värittäneet leikkaukset, palveluverkko sekä ikäihmisten hoito ja hoiva. Lapset ja nuoret ovat jääneet keskustelussa marginaaliin, siitäkin huolimatta, että tutkitusti sote-palveluissa lapsiin ja nuoriin panostaminen on vaikuttavinta niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.

Lapsivaikutusten arviointi on sisällytettävä kaikkeen päätöksentekoon, lainsäädäntöön ja budjettivalmisteluun. Näin voidaan varmistaa, että päätökset ovat oikeudenmukaisia, pitkäjänteisiä ja huomioivat lasten edun ensisijaisesti.

Tutkittu tieto tulee huomioida systemaattisesti päätöksenteossa. Tutkitusti riittävä, oikea-aikainen ja jatkuva tuki on vaikuttavaa, tätä murennetaan tällä hetkellä. Muutos kustannusten painopisteessä korjaavista lastensuojelupalveluista ehkäiseviin on kyettävä tekemään.

Eriarvoistumiskehitykseen tulee vaikuttaa määrätietoisesti palveluilla. Eriarvoistuminen on tutkitusti kasvanut. Säästötoimet ja negatiiviset kehityskulut osuvat yhä kovemmin samoihin lapsiin, nuoriin ja vanhempiin. Suomessa 11,5 % lapsista asui vuonna 2024 kotitaloudessa, jossa oli vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin.

Kannanotto sosiaali- ja terveysministeriön selvitykseen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista. Tuotu esiin huolestuttavia elementtejä aluetasolla.

Varhaisen tuen merkitys kansanterveydelle ja lasten hyvinvoinnille. Jaettu tutkittua tietoa aivotutkimuksen löydöksistä ja varhaisesta stressialtistuksisesta sekä tuotu esiin niiden hyödyntämistä päätöksenteossa.

Lasten hyvinvoinnin tila ja lastensuojelujärjestöjen roolin merkitys hyvinvoinnille. 2023 Kouluterveyskyselyn huolenaiheet ja nostoja erityisesti Varsinais-Suomen lasten ja nuorten tilanteesta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten leikkaukset. Ratkaisuehdotukset leikkausten kohdentamiseen, toiminnan tehostamiseen ja muutoksessa huomioitavia asioita. Järjestöjen rooli ja samanaikaisten leikkausten vaikutukset alueelliseen hyvinvointiin.

Lapsiperheköyhyys: syyt ja vaikutukset elämän eri osa-alueisiin, kuten terveyteen ja hyvinvointiin, koulutukseen ja elämäntyytyväisyyteen. Tutkitun tiedon tarjoamia toimenpidesuosituksia lapsiperheköyhyyden ja sen vaikutusten vähentämiseksi.

Lapsibudjetoinnin käyttöönotto ja alueellisten erojen huomioiminen resurssien jakamisessa. Lasten, nuorten ja perheiden perustason palveluiden resurssien riittämättömyys.